vihdoin saapui maanantai Vapun jälkeen. Jaa miksi vihdoin? No napero on koetellut ja kiukutellut. Eilen oli ihan mahdoton.. mitään ei usko ja mitään ei kuule eikä tee mitään mitä pyydetään. Päiväkoti päivien jälkeen on paljon rauhallisempi ja ymmärtää puhetta paremmin. Lomat yleensä ei oikeen ole yhteen sopivia lapsiaisen kanssa se kun haluis leikkiä niiden poikapuolisten kavereidensa kanssa ja kaikilla on omat menonsa lomalla niin eivät jouda leikkikyläilemään. Ja talossa ei asu sopivan ikäistä poikapuolta vaan kaikki on jo vähintään 2-3 luokalla. Onneksi pihapiirissä on pari tyttöä samasta päiväkodista.. eskareita ovat mutta se ei haitanne. Yksin en silti lapsiaista ulos päästä viellä. Leikkiköön mutta minä olen samalla ulkona.
Neulominen hieman on hidastunut.. ei siksi että ei huvittaisi vaan siksi että kyynärpää, sormet ja käsivarsi kiukkuaa.. oisko sitä reumaa mikä valittaa..
Minun ainoat farkutkin hajoavat.. paikkaa laitettava siieksi kun saan uudet.. on kaapissa farkkuja muutamat mutta nyt en niihin mahdu.. syksyllä sitten toivottavasti mahdun.. toin kellarista niitä releitä mitkä mahtui ennen kun nappulaa rupesin odottamaan ja olempa ollut paljon pienempi silloin.. ja tulen olemaan taas.
Kuva on Parsa Saniainen jonka huolin jos jostaan löydän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti