Mummo ja vaari pelsti taloutemma kahvipaketein. Ja lapsiainen onnistui taas kerjäämään lelun vaarilta. Isi taidokkaasti kasasi paloaseman jonka paketissa ei ollut sen hevon ohjetta mutta hökötys oli atomeina. Siinnä sitten arvotaan että kuvassa tää näyttää tälle ja laitetaan tää osa tähän.
Päiväkodilla oli keskustelu. Keskustelun tarkoitus oli näistä Jonen lähtemisistä eli hakemisista kun ne menee poitsulla usein kiukutteluksi. No ei se ole ainoa paikka missä menee.. Jonehan ei haluaisi kaupastakaan pois. Kaikki lähteminen on vaikeaa joka paikasta. Mutta ei nämä tädit ihan ymmärrä miten meillä kotona toimitaan vaikka kuin selitetään. Ja uhmaikä on aina uhmaikä ei siitä mihinkään pääse ja se on vaan yritettävä ymmärtää vaikka se toisinaan on harvinaisen hankalaa. Juteltiin pitkä tovi. Jone on kuulemma kehittynyt sosiaalisissa taidoissa huimasti ja on muutenkin reipas ja kohtelias poika. On ruvennut kyllä näyttämään tuittupäistä luonnettaan enemmänkin päiväkodissa. Eli kiivas lapsi on.. mutta niin on äitikin. Kaksi puupäätä siis..
4 kommenttia:
(outo tää bloggerin kommentointi.. taisi taas kadota edellinen pitkä kommentti taivaantuuliin)
Mä neulon hihat yms parilliset jutut aina yhtä aikaa kun en koskana muista miten tein ekan, ja sitten tulee niiiiin eriparisia ettei tosikaan :DD
Työn ja koulutuksen puolesta näitä erilaisia ongelmia on saanut vatvoa hyvin paljon, ja niistä voisi kirjoittaa romaanin.
Sen paremmin en teidän tilanteita tiedä, mutta muutama perusasia ihan yleensä..
uhmakkuus on lapsen luonne, sitä ei voi muuttaa, eikä oikeastaan pidäkään, lasta on vaan tuettava hillitsemään pahimmat kuohahdukset tai purkamaan ne johonkin sopivaan.. Ei oikein toimi että uhmakasluontoinen ihminen aikuisena suuttuessaan mätkäsee kaveria turpaan...
Mutta nää siirtymätilanneongelmat.. niitä on myös ujoilla, aroilla, kilteillä.. oikeastana kaikenlaisilla lapsilla. ja ne pääsääntöisesti kielii lapsen epävarmuudesta.. Kun lapsi ei tiedä miten pitäisi toimia, niin sitten kiukutellaan. Vaikka sama juttu toistuisi joka päivä (kuten nyt päiväkodista haku) ja olisi ennustettavissa.. lapsi syystä tai toisesta on epävarma siitä miten hänen pitäisi käyttäytyä ja piilottaa tämän siihen kiukutteluun.
pahin tämä ongelma on vanhemmilla jotka pyrkii olemaan lapsen kanssa kavereita. Pieni lapsi tarvitsee auktoriteetin (ei mitään lannistajaa ja lyttääjää vaan..) aikuisen joka sanoo että nyt kuuluu käyttäytyä näin.
Tämmöisillä kaverivanhemmilla nukkumaanmenot on myös usein yhtä neuvottelua "menisit nyt nukkumaan, saat sitä tai tätä" tai "jos nyt saat valvoa vartin pidempään niin nousetko varmasti kiltisti aamulla" jnejne..
Perusasioista ei lapsen kanssa pidä neuvotella (syöminen, nukkuminen, lähtemiset, asiat jotka on kuitenkin pakko tehdä) vapautta voi antaa jossain pienenmissä jutuissa (laitatko nämä sukat vai noi sukat, haluatko sinisen paidan vai vihreän paidan)
Ei siinä mitään kun tämmöinen kaverivanhemman lapsi tulee hoitoon ja saa aikaan kaikenlaisia kohtauksia kun joutuu oppimaan ettei muut aikuiset toimikaan samoin ja neuvottele.. ja hiukan isompana koulussa lapselle onkin kamala akun opettaja ei neuvottelekaan tehtäisiinkö tänään nämä vai noi läksyt, ja pahimmillaan kaverit hyljeksii kun nämä' neuvottelijavanhempien lapset ei osaakaan joustaa vaan haluavat aina määrätä yms..
No jooh.. ihmisillä on omat tapansa kasvattaa, ja lapset ovat eri luonteisia. Uhmakkuuss ja voimakastahtoisuus on luonteenpiirre joka vaatii vanhemmilta paljon kärsivällisyyttä.. Kiukuttelu taas on yleensä aina oire lapsen epävarmuudesta, eikä niinkään kerro lapsen luonteesta.. kiltitkin kiukuttelee jos ei muuta osaa..
Aiheesta kukkaruukkuun.. olisi kiva nähdä sitten kuva sun tukan väristä (tyvikasvusta yms) ennen ja jälkeen hennavelleilyn.
Meillä on tuon isin kanssa sovittu että säännöt on säännöt ja ei tehdä sitä mitä moni tekee että toinen määrää säänön ja toinen antaa periksi.
Napero on vastarannan kiiski ja se on nyt tullu tuolla päiväkodissakin esille. Ennen siellä oli tasaisempi kuulemma. Peruskasvatuksessahan se on pääasia että aikuinen on aikuinen.. tuki ja turva eikä se kaveri jonka kanssa aina on kivaa. Näitä tälläisiä vanhempia on kaveripiirissä ollut aikanaa.
Tänään tuo haku sujui taas paljon rauhallisemmin kun annan Jonen hetken viellä leikkiä eli ne kesken eräset leikit loppuun ja asiat kavereille ja sitten mennään. Toiset tädit vaan toisinaan on hoppuja että kun äiti tulee niin heti mennään. Jonen tämän hetkiseen tilanteeseen näkyy kuuluvan että annetaan ns.hitaat lähdöt. =D
Jos tuon antas nukkua ja tehdä iltatoimet sitten kun haluaa niin sehän valvos just niin kauan että kuukahtaa jonnekkin leegojen keskelle. Huomasin muuten että meillä on nukkumaan meno rutiinit ollu jo 3 vuotta samat.. aika hieman vaan muuttunut.
Hennasta tulee kuvaa varmaankin. Tänään juuri tilasin 400g Jamila hennaa englannista ja ensi viikolla olis kait esissä ensin värinpoisto. Nyt kun tämä on jotakin punaruskean sävyä niin ei tuu tasain väri. Ja nämä kestovärit tuntuu "liukuvan" pois hiuksesta.
blogger on outo.. kirjoitin ja lähetin ja se näkyikin ihan päivän vaan nyt tänä aamuna blogger ilmoitti että kaikki tiettyyn ajankohtaan asti on poistettu kun tehdään jotain jossain ja jonkiin takia. Jotta uusiksi
Meillä kait suurin onkelma on juuri nyt Jonella se kuullun ymmärrys ja kuunteleminen.. havainnointieni perusteella sama jatkunee tavalla tai toisella teini-iän yli jotta ei mitään uutta siis..
Siirtyminen onnistuu helpoimmin kun kertoo hetken etukäteen että kohta mennään.. tädeistä pari vaan niin hätäsii et hetki kun on äiti paikalla niin hoputtavat että mentävä mentävä..
kiva, taas tää tökkii kun ei kommenttia antanut julkaista...
Se edellinen vastaus tuli mulle kyllä meiliin, vaikkei näykään tässä, ja meinasinkin kysyä että mikä ihme tätien mielestä muka on ongelma, kun mä en noista teidän kasvatusmetodeista ongelmaa löytänyt, kun ei kyse ollut siitä "neuvottelusta" lapsen kanssa että koskahan lapselle sopisi lähteä.
Eihän aikuinenkaan pidä siitä että joku tulisi kesken töiden rempaisemaan että nyt on mentävä. Kyllä lapsikin tarvii aikansa laittaa tavarat ja leikki pois. Oma lukunsa sitten ne jotka jäisi sitä leikki'ä lopettelemaan puoleksikin tunniksi.
Itellä meinaan aiemmin sellainen perhe jonka lapsi haettiin viimeisenä, ja vanhempi tuli ihan ajallaan hakemaan, mutta vielä 30-45 minsan päästä mun työajan loppumisesta töröttivät meidän hiekkalaatikolla, ja silloin alkuun kun ei osannut eikä kehdannut sanoa että "kuulkaa, mutta mun työaika on nyt loppu ja tarvis omien lasten kanssa alkaa niiden läksyjä yms katselemaan, että josko menisitte kotiin leikkimään"
Päiväkodissa tietty eri meininki kun lapsia ja hoitajia on usein paikalla aika pitkään, ja vanhemman ja lapsen voi jättää tyhjän päiväkodinkin pihalle leikkimään, mutta omalle pihalle ei oikein voi.
Lähetä kommentti