Joo nyt valitan ja kiukuttelen sillä tää meno on ihan mahotonta..
Siis lapsi.. sen meno on mahdotonta. Juuri äsken pidettiin puhuttelua miksi ei niitä leikki käsirautoja laiteta nilkkaan.. no kun ei niitä saada auki!! Kysyin että miksi laitoit niin vastaus on niin prkl raivostuttava "ne vaan meni". Eli siis ne ohi kävellessä tarras nilkkaan ilmeisemmin. Ja kun kysytään uusiksi että Miksi? Niin vastaus on "En mä vaan tiiä?" Kuka sen tietää?? Ja näitä saman moisia asioita tapahtuu useampia päivässä.. Eilennä oli ien verillä kun Lego raateli.. Ja kun kysyin että miksi pureksit legoja vastaus taan "se vaan jotenkin kävi niin" Miten ihmeessä ne asiat vaan käy niin?? Ihan sama kun itte paiskais lautasen seinään ja ihmettelis että miten se ny tonne hyppäs.. Jokin kumma vaihe menossa kun mitään ei tiietä ja kaikki jotenkin vaan tapahtuu. Ja jos pyytää siivoomaan sen verran että sekaan mahtuu niin ei mitään muuta saakkaan tehä kun siivota ja siivota eikä koskaan leikkiä..
Imeekö tämä lisääntyvä auringon valo sitä älyä noista naperoista???
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
ah niin tuttua, ja sille on hyvä selitys..
teillä on lapsi jolla on HYVÄ mielikuvitus.. lapsi joka uppoutuu leikkiinsä niin että ei aina erota totuutta ja leikkiä, ja "no kun siinä nyt vaan kävi niin"
raivostuttavaa, tiedän, mutta positiivisesti ajateltuna.. nykymaailmassa on paljon lapsia joille ei koskaan käy mitään tuollaista, koska heillä ei enää nykyisin ole kykyä upota omaan mielikuvitukseensa.
meillä käy ja monta kertaa päivässä.. =D
mielikuvituksen käyttöön vaikuttaa monella tietokoneen käyttö jo päiväkotiikäisenä.. meillä on viikonloppusin 2 kertaa 1-1,5 h kerrallaan peliaikaa ja siinnä se tietokoneen käyttö sitten poitsulla onkin. Koulu kun alkaa annetaan enemmin löysää tuossa mutta periaatteena ollut että lapsi leikkii ei pelaa vaan.
Lähetä kommentti