Lasten ajatusten juoksu tai juoksuttomuus.

Oman naperon kohdalla en ole tähän (viellä) törmännyt mutta näin sivusta muutaman kerran. Eli tiedon ymmärrys ja sen toteutus.

Jonen kaveri E tuli eilen meille ja kysyin että onko lupa suoraan koulusta ja vastaus oli "juu on". No oletan että kun ollaan jo 2 luokalla on osattu kysyä lupa. Kello lähenee viittä ja kysyn että mihin aikaan pitäs olla kotona? Vastaus "hmm joo mä meen iskälle." Ahaaa mutta tämä ei vastannut kysymykseen mitenkään. Tiedän että E on vuoro viikot iskällä ja äiskällä. Sitten tulee tekstari E:n äiskältä "Onko poitsu teillä?" minä siihen että "Juu on, suoraan koulusta tuli."

Sitten E:n äiskä tuli hakemaan. Juteltiin sitten tästä tiedon kulusta ja ymmärtämisestä. Poitsun ois pitänny mennä läksy kerhoon, sieltä kotiin ja harkkoihin iskän kanssa. Iskä oli aikansa odotellut että missä poika on. Kännykän oli hukannut jokin aikasitten joten vanhemmat ei saa kiinni niin. E:llä on äidin mukaan vähän vaikeaa välillä ottaa vastuuta siitä mitä on pyydetty eli jos sattuu huivittamaan niin menee kaverille ilmoittamatta koulusta suoraan. Tärkeimmät säännöt niinkuin meilläkin on että Koulusta Kotiin ja sitten katotaan asia. E käy läksykerhossa tekemässä läksyt ma-ke ja eilen äiskä sitten ihmetteli pojalle että tänään pitää viellä jaksaa läksyt.. no onneksi ei tarvinnut sillä meillä on sääntö (Jonen kaverit tietää tämän) että kaikki joilla läksyä on tekee ne ennen kun mennään pelaamaan/leikkimään. Joten läksyt oli tehty. Sovittiin että poika pyytää minua ilmoittamaan äiskälle (kun se oma puh on viell hukassa) kun tulee meille.

Tänään sitten pojat tuli koulusta ja läksyt oli tehty. Ilmoitin sitten E:n äiskälle että poika tuli meille koulusta suoraan ja lähtivät sitten kirjastoon. Hmm.. näin ei ollut kotona sovittu vaan ois pojan pitänny mennä kotiin, syödä välipala ja soittaa äitille töihin että tulee meille. Vaan ei muistanut poika sovittuja. E:n äiskän kanssa puhelimessa mietittiin että miten lasten ajatusten juoksu mennee.. onko liikaa inffoa vaiko viekö sen ajatuksen täysin sovituista jokin oma suunnitelma. Kyllä se pistää äidin huolehtimaan kun ei tiiä missä se mukuli menee. Meille jos poitsu tulee niin minä sitten ilmottelen lapsen saapumisesta meille.

Meillä ei ole Jonen perään koskaan tarvinnu soitella mikä on hyvä. Eikä minua haittaa jos Jonen koulukavereita meillä on mutta sitä voisi kuiten lapsikin yrittää edes pitää niistä sovituista kiinni ettei kotona tarvi huolehtia.